Syyt, joiden taustalla on juomien erilainen säilyvyys kaupoissa

Juomien säilyvyys kaupoissa vaihtelee usein useiden tekijöiden vuoksi, jotka voidaan luokitella seuraavasti:

1. Erilaiset käsittelymenetelmät:

Juoman käsittelymenetelmä vaikuttaa merkittävästi sen säilyvyyteen.

• UHT(Ultra High Temperature) käsittely: UHT-tekniikalla käsitellyt juomat kuumennetaan erittäin korkeisiin lämpötiloihin (tyypillisesti 135–150 °C) lyhyeksi ajaksi, mikä tappaa tehokkaasti bakteereja ja entsyymejä ja pidentää siten säilyvyyttä. UHT-käsitellyt juomat voivat kestää kuukausia tai jopa vuoden, eivätkä tyypillisesti vaadi jäähdytystä. Tätä menetelmää käytetään yleisesti maidolle, juomavalmiille kahville, maitoteelle ja vastaaville juomille.
• HTST (High Temperature Short Time) -käsittely: HTST:llä käsitellyt juomat kuumennetaan alempaan lämpötilaan (yleensä noin 72 °C) ja säilytetään lyhyen aikaa (15–30 sekuntia). Vaikka tämä menetelmä on tehokas tappamaan bakteereja, se ei ole yhtä tehokas kuin UHT, joten näiden juomien säilyvyys on yleensä lyhyempi, vaatien tyypillisesti jäähdytystä ja kestää vain muutamasta päivästä viikkoihin. HTST:tä käytetään yleisesti tuoreessa maidossa ja joissakin vähähappoisissa juomissa.
• ESL (Extended Shelf Life) -käsittely: ESL-käsittely on lämpökäsittelymenetelmä, joka sijoittuu perinteisen pastöroinnin ja UHT:n väliin. Juomat kuumennetaan 85–100 °C:n lämpötiloihin useista sekunneista minuutteihin. Tämä menetelmä tappaa tehokkaasti useimmat mikro-organismit säilyttäen samalla maun ja ravintoaineet, pidentää säilyvyysaikaa muutamaan viikkoon tai kuukauteen ja vaatii yleensä jäähdytystä. ESL:ää käytetään laajalti maidossa, juomavalmiissa teessä ja hedelmäjuomissa.
• Kylmäpuristus: Kylmäpuristus on menetelmä juoman ainesosien uuttamiseksi ilman lämpöä, jolloin ravintoaineet ja maut säilyvät paremmin. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole korkean lämpötilan pastörointi, mikro-organismit voivat kasvaa helpommin, joten kylmäpuristettujen juomien säilyvyysaika on hyvin lyhyt, tyypillisesti vain muutaman päivän, ja ne on jäähdytettävä. Kylmäpuristusta käytetään yleisesti juomavalmiissa mehuissa ja terveysjuomissa.
• Pastörointi: Joissakin juomissa käytetään matalan lämpötilan pastörointia (tyypillisesti 60–85 °C) mikro-organismien tappamiseksi pidemmän ajan kuluessa. Näillä juomilla on yleensä pidempi säilyvyys kuin kylmäpuristetuilla juomilla, mutta ne ovat silti lyhyempiä kuin UHT-käsitellyt tuotteet, tyypillisesti muutamasta viikosta kuukausiin. Pastörointia käytetään usein maitotuotteissa ja juomissa.

2. Täyttötapa:

Täyttömenetelmällä on suora vaikutus juoman säilyvyyteen ja säilytysolosuhteisiin erityisesti lämpökäsittelyn jälkeen.

• Kuuma täyttö: Kuumatäyttö tarkoittaa astioiden täyttämistä korkeisiin lämpötiloihin lämmitetyillä juomilla, minkä jälkeen suljetaan välittömästi. Tämä menetelmä estää ilman ja ulkoisten epäpuhtauksien pääsyn sisään ja pidentää siten säilyvyyttä. Kuumaa täytettä käytetään yleisesti juomavalmiin maidoihin, juomiin ja keittoihin, usein UHT- tai ESL-hoitojen yhteydessä.
• Kylmä täyttö: Kylmätäyttö tarkoittaa säiliöiden täyttämistä jäähdytetyillä juomilla ja tiiviin sulkemisen varmistamista. Tämä menetelmä vaatii tyypillisesti steriilin ympäristön ja sitä käytetään juomille, joita ei käsitellä lämpökäsittelyssä, kuten kylmäpuristetuissa mehuissa. Koska näitä juomia ei ole lämpösteriloitu, ne on säilytettävä jääkaapissa ja niiden säilyvyysaika on lyhyempi.
• Aseptinen täyttö: Aseptinen täyttö tarkoittaa säiliöiden täyttämistä steriilissä ympäristössä, jossa käytetään usein steriiliä ilmaa tai nesteitä säiliön sisältämien mikro-organismien poistamiseksi. Aseptinen täyttö yhdistetään yleensä UHT- tai ESL-käsittelyyn, jolloin juomia voidaan säilyttää huoneenlämmössä pitkiä aikoja. Tätä menetelmää käytetään yleisesti juomavalmiin maidoihin, hedelmämehuihin ja vastaaviin juomiin.
• Tyhjiötäytön: Tyhjiötäyttö tarkoittaa säiliön täyttämistä ja tyhjiön luomista sisälle, jotta ilma ei pääse sisään. Vähentämällä kosketusta ilman kanssa pidentää tuotteen säilyvyyttä. Tätä menetelmää käytetään tuotteissa, jotka vaativat pidemmän säilyvyyden ilman korkean lämpötilan käsittelyä, kuten eräät nestemäiset elintarvikkeet.

3. Pakkausmenetelmä:

Myös juoman pakkaustapa vaikuttaa sen säilyvyyteen.

• Suljettu pakkaus: Sinetöity pakkaus (kuten alumiinifolio tai komposiittikalvo) auttaa estämään ilman, valon ja kosteuden pääsyn säiliöön, mikä vähentää mikrobien kasvua ja pidentää siten säilyvyyttä. UHT-käsitellyissä juomissa käytetään usein suljettuja pakkauksia, jotka voivat pitää tuotteet tuoreina kuukausia.
• Lasi- tai muovipullopakkaus: Jos pakkausta ei ole suljettu kunnolla, juoma voi joutua kosketuksiin ilman ja ulkoisten bakteerien kanssa, mikä lyhentää sen säilyvyyttä.
• Pullotetut juomat jäähdytykseen: Jotkut juomat vaativat jäähdytystä myös pakkaamisen jälkeen. Näillä juomilla ei välttämättä ole täysin suljettua pakkausta tai niitä ei ole ehkä käsitelty intensiivisesti lämpökäsittelyä, mikä lyhentää säilyvyyttä.

4. Lisä- ja säilöntäaineet:

Monet juomatuotteet käyttävät säilöntäaineita tai lisäaineita niiden säilyvyyden pidentämiseksi.

• Säilöntäaineet: Ainesosat, kuten kaliumsorbaatti ja natriumbentsoaatti, estävät mikro-organismien kasvua ja pidentävät siten juoman säilyvyyttä.
• Antioksidantit: Ainesosat, kuten C-vitamiini ja E-vitamiini, estävät juoman ravintoaineiden hapettumista ja säilyttävät maun ja värin pysyvyyden.
• Ei lisättyjä säilöntäaineita: Jotkut juomatuotteet väittävät olevansa "säilöntäainevapaita" tai "luonnollisia", mikä tarkoittaa, että säilöntäaineita ei lisätä, ja näillä on yleensä lyhyempi säilyvyys.

5. Juoman koostumus:

Juoman ainesosat määräävät sen pilaantumisen.

• Puhdas maito ja maitotuotteet: Puhdas maito ja muut maitotuotteet (kuten jogurtti ja pirtelöt) sisältävät enemmän proteiinia ja laktoosia, mikä tekee niistä herkempiä bakteerien kasvulle. Ne vaativat yleensä tehokkaan lämpökäsittelyn säilyvyyden pidentämiseksi.
• Hedelmäjuomat ja -teet: Hedelmämehuja, sokereita, makuja tai värejä sisältävillä juomilla voi olla erilaisia ​​säilytystarpeita, ja ne voivat vaikuttaa säilyvyyteen käytetyistä ainesosista riippuen.

6. Varastointi- ja kuljetusolosuhteet:

Juoman varastointi- ja kuljetustavalla voi olla merkittävä vaikutus sen säilyvyyteen.

• Jäähdytys vs. huoneenlämpötilassa säilytys: Jotkut juomat on jäähdytettävä bakteerien kasvun ja pilaantumisen estämiseksi. Nämä juomat on yleensä merkitty "vaatii jäähdytyksen" tai "jäähdyttää oston jälkeen". UHT-käsitellyt juomat voidaan kuitenkin tyypillisesti säilyttää huoneenlämmössä pitkiä aikoja.
• Kuljetusehdot: Jos juomat altistuvat korkeille lämpötiloille kuljetuksen aikana, niiden säilyvyys voi lyhentyä, koska väärä lämpötilan säätö voi nopeuttaa pilaantumista.

7. Tuotteen formulointi ja käsittely:

Myös juoman koostumus ja käsittely vaikuttavat sen säilyvyyteen.

• Yhden ainesosan juomat vs. juomasekoitukset: Yhdestä ainesosasta valmistetut juomat (kuten puhdas maito) sisältävät usein enemmän luonnollisia ainesosia ja niillä voi olla lyhyempi säilyvyys. Juomasekoitukset (kuten maitotee, maustettu maito tai juomavalmis kahvi) voivat hyötyä ainesosista, jotka auttavat pidentämään säilyvyyttä.